6.7 Kisat Ankkurilahden ratsutilalla



Aamulla ei ihme kyllä jännittänyt juuri yhtään, mutta kun pääsi matkalle kohti tallia niin johan se jännitys löytyi.. Haimme Roosan kanssa Rofan tarhasta, ja veimme sen pesupaikalle, jossa pesimme jalat kurasta. Sitten harjasimme ponin karsinassa. Selvittelimme hännän ja harjan suurimmista takuista, ja koitimme estää Rofaa jynssäämästä häntää karsinan kaltereihin, koska häntä on _hieman_ räjähtäneen näköinen Rofan oman kihnutusoperaation jälkeen.

 

Otimme Rofan käytävälle ja laitoimme sille kuljetussuojat. (Tiedän, kuvassa ne ovat liian ylhäällä ja kuljetussuojat siirrettiin melko pian kuvan oton jälkeen oikeisiin kohtiin.)

Rofan traileriin lastauksessa kesti ehkä noin vartti, sillä uusi koppi toi vähän epävarmuutta Rofaan. Emme siis saaneet korjattua Sannan vinkkaa, vaan jouduimme vuokraamaan toisen. Vaikka vartti kuulostaakin varmasti pitkältä ajalta hevosenlastauksessa niille, joiden hevoset kävelevät suoraan koppiin, mutta tuo ei ollut lähellekkään Rofan lastauksen ennätys. Joskus Rofan lastauksessa on nimittäin kestänyt viisi tuntia..

Noh, lähdimme matkaan ja ajoimme möykkyisen pihatien kävelyvauhtia. Ankkurilahteen oli todella lyhyt matka, ja perillä meidät opastettiin trailerin pysäköintipaikkaan. Kun auto ja koppi olivat parkissa, äiti kävi laittamassa Rofalle suitset päähän ja talutti sen ulos vinkasta. Laitoimme Rofalle nopeasti satulan ja katselimme hieman paikkoja. Kuskina toiminut iskä sai uuden pestin hevosenhoitajana, ja jäi taluttamaan Rofaa verkkakentälle siksi aikaa, kun minä ja Roosa käytiin tutustumassa rataan. Sitten Roosa meni Rofan selkään, verrytteli ja otti muutamia verkkahyppyjä.

 

Verkkakuvia

 

 

Kun Roosa oli mennyt radan, pääsiin heti Rofan selkään ja verkkaamaan. Otin kolme hyppyä, ja sitten pitikin jo mennä jonottamaan kentälle. Vähän jäi jänskättämään, mitä mahtaisi tulla, kun ei kerinnyt enempää verkkaamaan. Rofa ei malttanut oikein odotella portilla, vaan koitti pyöriä ja nakella päätä. Iskä piti ponista kiinni, ja radalle päästiin ehjinä.

 

Rofa tuntui hassun reippaalta, ja se kiihdytteli ensimmäisen esteen jälkeen sen verran, että piätin hieman. Jo toisen esteen jälkeen Rofa veti jostai asiasta herneen nenään, ja koitti repäistä ohjia pois. Loppurata oli reipas ja onnistunut, 0vp ja ruusukehhan sieltä tuli =) Kisoissa oli melko paljon tuttuja, niin hevosia kuin ihmisiäkin.



 

ps. Ei kannata istua nokkospuskaan..

 

Jos joku oli itse kisaamassa ja haluaa kuvia radalta, niitä voi kysellä Mirken sähköpostista, mirke_99@hotmail.com